Häiritsevä kokemus

Löysin eilen Kasan kautta linkin Google Videossa olevaan elokuvaan Threads (UK/USA, 1985). Se kertoo miten englantilainen teollisuuskaupunki Sheffield selviää ydiniskun jälkeen.

Hoh hoijaa, olipas synkkää katsottavaa. Alussa seurataan nuoren pariskunnan tulevaisuuden suunnittelua; häät ovat pian tiedossa ja asuntoakin remontoidaan, ensimmäinen lapsikin on jo tulevan vaimon vatsassa. Samaan aikaan näytetään jatkuvasti uutisvälähdyksiä Iranissa tapahtuvista sotilaallisista toimenpiteistä, jossa lopulta Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ajautuvat keskenään törmäyskurssille.

Jossain vaiheessa tilanne kiristyy siihen pisteeseen, että ydinaseet otetaan käyttöön ja parikin ydinlatausta räjähtää Sheffieldin yläpuolella. Onnekkaita ovat ne, jotka kuolevat välittömästi räjähdyksen ja sitä seuraavan shokkiaallon yhteydessä. Varsinainen synkkyys alkaakin vasta tämän jälkeen.

Yhteiskunta, jossa ei ole ruokaa, terveydenhuolto ei toimi, infrastruktuuri on tuhoutunut eikä puhdasta juomavettä ole saatavilla on ankea paikka. Viljasato on tuhoutunut monena vuotena ja kun vihdoinkin pimeys väistyy auringon edeltä, on ultraviolettisäteily niin suurta, että suurin osa ihmisistä kärsii kaihista. Kulkutaudit ovat yleisiä. Säteily tappaa hitaasti.

Tilanteen kehittymistä seurataan räjähdyksestä hieman yli kymmenen vuotta eteenpäin. Säännöllisesti ruutuun tulee faktaa miten tilanne on kehittynyt päivän, kahden, kolmen viikon, kuuden kuukauden tai kahden vuoden aikana ja minkälaisia vaikutuksia räjähdyksillä edelleen on. Miten pidemmälle aika kuluu, sitä enemmän toivoisi, että jotain positiivista ilmaantuisi. Mutta kun kaikki on tuhoutunut ja maaperä on pääasiassa radioaktiivista jätemaata, ei toivoa paremmasta huomisesta ole odotettavissa. Sitä on turha odottaa tämän elokuvan kuluessa.

Synkkä mutta tärkeä elokuva. Esimerkiksi AllMovie.com on antanut sille neljä tähteä viidestä ja IMDB:kin lähes kahdeksan tähteä (152 katsojaarviota).

Allmovie.com : Threads
IMDB: Threads
Wikipedia: Threads